www.partalansaari.net historia

Partalansaari lyhyesti

Kooltaan Partalansaari on noin 170 neliökilometriä. Pituutta pohjois-eteläsuunnassa on kuutisentoista kilometriä ja leveyttä itä-länsi suunnassa kaksitoista kilometriä. Saarta pidettiin joskus Suomen suurimpana sisävesisaarena, mutta sitä se ei ole. Kuitenkin se Soisalon jälkeen on maamme toiseksi tai kolmanneksi suurin.

Saaren vanha nimi on Kulkemussalon saari, joka lyheni muotoon Kulkemussaari. Koska saarella on aina asunut paljon Partasia, muuttui nimi vielä kerran, jolloin Partaset saivat ”oman” saaren, Partalansaaren.
Suurin osa saaresta kuuluu Sulkavan kuntaan, pienempi osa Puumalaan. Vanhasta nimestä on enää jäljellä Kulkemusjärvi, joka on saaren lukemattomista järvistä suurin. Järviä ja lampia löytyy Partalansaarelta lähes kuusikymmentä.
Vakituista asutusta Partalansaarella on ollut jo noin vuoden 1000 tienoilla. Kaski ja tervanpoltto olivat talouden turvana. Saaren kylät alkoivat muotoutua nykyisenkin kyläjaon mukaisiksi 1500-luvulla. Asukasluku lienee tuolloin ollut 200-250. Suurin kylä oli tuolloin Karjulanmäki.
Turun rauhassa v.1743 Partalansaaren itäosasta liitettiin kapea siivu Venäjään. Suomen sodan rauhanteossa 1809 koko Suomi erotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjään.
Saaressa on myös kiinnostavia tutustumiskohteita. Puumalan puolella Pouhasaaressa on 1700-luvulla rakennettu redutti ja Keriniemessä esihistoriallisen ajan asuma-alueita. Sulkavan puolelta löytyvät seuraavat kohteet: Karjulanmäen kivikirkko ja Ollinlokso. Tölkkäänniemellä on kalliomaalauksia ja ns. kuppikivet. Auvilan Sarsuinmäellä on Salpalinjaan kuuluva tykkipatteri.

Karjulanmäen kivikirkko

Sarsuinmäen tykkipatteri

Kuppikivet

Varsinaisia maanteitä Partalansaarelle alettiin rakentaa 1930-luvulla. Lähinnä hätäaputöinä tehtiin tiet Auvilaan ja Karjulanmäelle. Nykyiset tiet noudattelevat suunnilleen 30-luvun linjauksia. Tie Kaartilankoskelta Puumalan rajalle tehtiin 1960-luvun alussa ja loppuosa lossiyhteyksineen Viljakansaarelle n. kymmenen vuotta myöhemmin.
Partalansaaressa on ollut aikoinaan 4 kansakoulua. Niistä Kietävälä sijaitsi Puumalan puolella ja Auvila, Kaartilankoski ja Karjulanmäki Sulkavalla. Vain hyväkuntoinen Kaartilankosken koulu on enää jäljellä.
Vielä 1950-luvulla Partalansaaren yhteinen väkiluku oli reilusti yli tuhat. Nykyisin Puumalan puolella asuu noin sata ja Sulkavan puolella nelisensataa vakituista asukasta.
Partalansaarellakin on monenmoista yrittäjää. Kun perinteinen maatalous menettää koko ajan merkitystään, on tilalle tullut uudenlaisia yrittäjiä. Löytyy mm. puuseppiä, veneentekijöitä, mökkitalkkareita, maansiirtokoneiden omistajia ja matkailuyrittäjiä.
Vielä vajaat viisikymmentä vuotta sitten oli saarella noin kymmenen kauppaa. Tänä päivänä sellaisia on turha hakea, sillä kaikki ovat lopettaneet toimintansa.
Sulkava tunnetaan maailmalla vuosittaisista Partalansaaren ympärisouduistaan. Ilman näitä soutuja Sulkava olisi melko tuntematon paikkakunta.
Saaressa toimii neljä metsästysseuraa ja Sulkavan puolella aktiivinen Marttayhdistys.
Jos joku haluaa tutustua Partalansaaren historiaan perinpohjaisesti, on siihen hyvä mahdollisuus hankkia Rauno Pelkosen vuonna1999 toimittama kirja ”Partalansaaren poluilla”. Sitä on myynnissä ainakin Auvilan lomakodissa ja Kaartilankosken koulussa.

<< etusivu